Koiranelämää

Tuoreimman perheenjäsenemme esittely on jäänyt pintaraapaisuksi. Kesäkuussa perheeseemme saapui pienenpieni parsonrusselinterrieripentu, joka "totteli" nimeä Tikru. Nimi tulee kylkiraidoista, jotka pentuna oli selkeästi raidat. Nyt muoto on sydän :)


Tikrun kanssa käytiin KoiraKondiksen pentukurssilla , joka oli aivan ehdoton kurssi! Pentukurssi hauskan loppukokeen kera suoritettu onnistuneesti ja siitä koulutus jatkuikin pentujatkokurssilla, joka oli agilitypainoitteinen. Kurssia on vielä yksi kerta jäljellä. Tikrusta leivotaan kyllä hyvä agilitykoira, se vaatii paljon duunia vaan. Koirasta on kyllä siihen, enemmän se tulee vaatimaan ohjaajalta. Agilityn rinnalla ollaan käyty KoiraKondiksen henkilöjäljestyskurssi. Koiran erittäin tarkan hajuaistin kanssa hyvissä opeissa koirasta pystyy tekemään todella tarkan ja hyvän jäljestäjän. Itseä on aina kiinnostanut jäljestys sekä myös raunio-/pelastuskoiratoiminta. Myös esinehakua maastosta ollaan metsälenkeillä treenailtu. Mikäs sen mukavampaa kuin koira joka etsii hukkaamasi auton avaimet metsästä ;)

Perusominaisuuksiin kuuluu myös vastustamaton pyytävä katse. Kiellettyjä paikkoja kotona ovat mm. sohva ja meidän sänky, joten molempiin on aina tilaisuuden tullen pyrittävä menemään. Tämä on pitkä väsytystaistelu ja raportoidaan myöhemmin miten tässä lopulta kävi.



Ihastustuttava ja välillä vihastuttava Tikru on pian puolivuotias, oikean koiran näköinen ja kokoinen. Painoa hurjat 9kg, mutta silti hoikka. Välillä ei vieläkään oikein käsitä, että meillä on ihan oikeasti oma koira, vaikka tuo riiviö anastaa käytännössä kaiken vapaa-ajan ;)

-Petteri