Joulukattaus

Oli ihanaa päästä kattamaan isolle porukalle! Ruokailuhuoneen pöytään mahtuisi syömään kahdeksan jos päihin ottaa tuolit, nyt kuitenkin otimme keittiön ruokapöydän tuomaan lisää tilaa. Lopputulos oli yllättävän hyvä, vaikka pöydät eivät aivan samanlevyisiä olekaan. Pöydillä oli lainapöytäliinat Petterin äidiltä, kiitos lainasta GM! Häneltä saimme joululahjaksi myös oman valkoisen pöytäliinan, kiitos myös siitä :)



Kattauksessa käytössä oli Villeroy & Bochin New Wave -lautaset, joita ostimme muutaman lisää joulua varten. Laseina olivat Iittalan Essence ja Kartio. Hackmannin Memory-aterimet pääsivät myös käyttöön pitkästä aikaa. Sarja on sen verran juhlava, ettei sitä tule ihan joka viikko esiin kaivettua. Juhlavuutta lisäsivät jouluksi ostetut kankaiset servietit ja renkaat. Täytyy jatkossa opetella myös muita tapoja taitella niitä :)





Koristelu haluttiin pitää suht yksinkertaisena. Löysin Prismasta hopeisen kuvioidun "liinan", joka yhdisti mukavasti ison ja pienen pöydän. Sen lisäksi pöydällä oli myös muutamia Villa Stockmannin yksinkertaisen kauniita erisävyisiä valkoisia joulupalloja sekä Pentikin hopeiset kynttilälasit. Kattauksen väreinä siis (yllätys yllätys) valkoinen ja hopea.





Sen verran mukavaa puuhaa tuo asettelu että pitäisi useammin kutsua ihmisiä syömään!

-Oona

Rintsikan joulu

Näin joulupäivän iltana jo suurin osa joulun juhlahumusta takana. Tämä oli siis ensimmäinen joulu omassa kodissa. Vaikka Petterin kanssa ollaan pidetty yhtä jo useita vuosia, tämä oli myös ensimmäinen yhdessä vietetty jouluaatto. Joulupäivä on mennyt sukuloidessa, sama jatkuu huomenna. Näin flunssan kourissa ei tietenkään pysty samalla tavalla nauttimaan kuin muuten tekisi.



Petteri aiemmin mainitsi, että olisin häntä enemmän jouluihminen. Olen itsekin yllättynyt miten innoissani olen jouluvalmisteluja tehnyt. Koti on saanut huomattavasti aiempaa enemmän koristeita, kuusi koristaa kotia ensimmäisen kerran ja muutenkin joulua on odottanut aiempaa enemmän. Koristeita on edelleen suht hillitysti, kuvat puhukoon puolestaan.





Aaton siis vietimme meillä yhdeksän hengen voimin. Ihme kyllä, kaikki meni yllättävänkin hyvin! Ruoka oli hyvää, vaikka etukäteen jännitinkin (ensimmäistä kertaa kun jouluruokia tein). Iltaa vietettiin perinteisen kaavan mukaan: ruokaa, ruokaa, lahjoja ja taas ruokaa takkatulen lämmössä. Tikru malttoi hienosti jättää kuusen rauhaan ja muutenkin käyttäytyi yllättävänkin hyvin ;) Meille oli tainnut eksyä muutaman muunkin koiran joululahjat, sen verran paketteja poika sai.







Nyt joulun vietto jatkuu rauhallisesti glögin ja pukilta saadun Afrikan tähti -pelin kanssa :) Toivottavasti teillä kaikilla oli rentouttava joulu!

-Oona

Kilistelyn paikka

Aika mieletöntä! Ihan varkain on mennyt jo 30.000 vierailijan rajapyykki rikki. Eilisen luku oli 30744. Mahtavaa ja kiitos, että olette käyneet! Ja käykää jatkossakin! Remonttihommat isommalti jatkuvat sitten näillä näkymin keväämmällä, siihen väliin mahtuu sisustusta, pienempää nikkarointia ja kunnostusta, ideointia, lumihommia, terassin ja pihan suunnittelua, uusien pesutilojen kalustesuunnitelmia ym.



Olemme tällä viikolla toisesta syystä jo kahdesti kilistelleet kotona! Oona valmistui fysioterapeutiksi Turun Ammattikorkeakoulusta ja lähiomaisten kanssa kahviteltiin maanantaina ja tiistaina vuorossa olivat ystävät. Viikonloppu menikin siis valmistujaisleipomusten parissa, nyt olisi aika vihdoinkin alkaa tekemään aaton ruokia. Se alkaa tänään kauppareissulla. Pitääkin vähän patistaa Oona kirjoittamaan joulujuttuja tänne, vaikka kiire onkin kova.

Kuusi ilmestyi maanantaina pihaan, pitäisi lyhentää vähän ja ehkä torstaina tai perjantaina se pääsee sisälle.

-Petteri

Keittiön pieni uudistus

Alakerran huoneista keittiö onkin ainoa, josta ei vielä omaa juttua olekaan. Keittiön postaus on odottanut tapetoinnin valmistumista. Kesällä tapetoimme äitini kanssa isoimmat pinnat kahdelta seinältä. Toinen oviaukko ja toinen ikkunaseinä jäi tapetoimatta. Sentin leveää soiroa toista metriä muutamassa kohdassa ja ei tietenkään yhtä leveää ylhäältä kuin alhaalta. Pistorasioita ja taas vinoa pintaa. Lähes koko päivän projekti tuosta muodostui, se olikin tiedossa etukäteen ettei mistään iisistä tapetoinnista ole kyse. Ilmalämpöpumpun ja katon välistä puuttuu vielä yksi pieni pätkä ja saumaus muutamasta kohdasta, sitten se on valmis tapetoinnin osalta.





Keittiö on tekstiileitä lukuunottamatta siis siinä kunnossa mitä ajateltiinkin sen olevan tänä vuonna. Tekstiileillä tarkoitan mattoa sekä verhoja. Laskosverhot näillä näkymin ompelee äitini, vitivalkoista vähän paksumpaa kangasta molempiin keittiön ikkunoihin. Matoksi haaveillaan leveää mustavalkoraitaista mattoa. Sellaista ei nyt vaan näköjään mistään tunnu löytyvän. Keittiöön olemme siis tehneet melko vähän, mutta muutos on ollut aika iso. Jälkeenpäin ajateltuna tuo keittiössä ollut sininen tapetti ei sopinut sitten lainkaan kalusteiden kanssa yhteen.





Eteiseen vievän oviaukon yläpuoli suorastaan huutaa kelloa ;) Tähän on muutama vaihtoehto jo katsottuna, pitäisi vaan päättää mikä se sitten olisi. Joko hyvin perinteinen musta neliö tai sitten jotain vähän hauskaa..

Kiitos muuten K kukista, tulppaanit unohtuikin ostaa kauppareissulla. Ruokailuhuoneesta on tulossa päivitetty postaus, aiheena jouluaaton kattaus!



Viimeiseksi ennen-kuvat keittiöstä:





-Petteri

Pieni laite ja joulu

Se olisi jo vuoden viimeinen kuukausi. Pian on siis puolivuotta asumista täällä takana. Lienee turha sanoa, että aika on mennyt melkoisen nopeasti. Se on. Kotimme sisustus ei ole viimekertaisen jälkeen muuttunut juuri lainkaan. Hankinnassakin lähinnä joulun koristeita ja astiasarjan täydennyksiä aaton kattausta varten. Vietämme jouluaaton ensimmäistä kertaa yhdessä. Saimme haalittua meille aatoksi myös vanhemmat ja Oonan mumminkin. Kymmenen hengen porukka mahtuu vielä hienosti ruokailuhuoneeseen syömään. Joulukuusikin on lähes pakkohankinta, jännittää jo valmiiksi koiran puolesta. Se jos joku on todellinen kusitolppa (kaikki havupuut on pakko merkata). Kusitolppa, jossa on paljon hopeisia palloja. Meidän parsonhan ei ole pallohullu. Eipä.. Voisin olettaa, että se myös ainakin kerran kaatuu pikkuherran toimesta, se kuusi. Oona voikin enemmän kirjoitella joulusta, on enemmän jouluihmisiä kuin minä :)



Tikru tekee vähemmän tuhoa tai ei lainkaan tuhoa, jos on radio päällä päivisin kun se on yksin. Remppamankaksi alunperin tuotu iso radio on melko kookas ja ei niin kivannäköinen. Löysin Motonetista Tivoli Audion näköisen nahkapäällysteisen radion. Kapistus toimii verkkovirralla ja myös pattereilla. Bonuksena löytyy aux in -liitäntä, joten siihen saa myös kaikenlaisia soittimia kiinni, vaikka iPhonen. Hintaa tällä komeudella oli vaivaiset 20e. Äänenlaadussa häviää toki kirkkaasti esikuvalleen, mutta mielestäni Tivoli Audion ääni ei nyt ihan niin arvokasta ole. Lisäksi vehkeellä kun on tarkoitus hiljaisella radiota pitää päällä, ei meidän koira ainakaan vielä ole sanonut äänenlaadusta mitään.

-Petteri

Viikonloppu

Viikonloppu melkein loppu, taas. Lauantaina pätkin puretun terassin lautoja 90cm pätkiin lainassa olevalla pöytäsirkkelillä. Talvella tai keväällä pitäisi nikkaroida niistä viljelylaatikoita, teemme kasvimaasta hieman siistimmän. Potut saa olla avomaalla jatkossakin. Samaan aikaan Tikru ja Oona olivat metsässä koirakavereiden kanssa.





Teimme myös molempien suurta herkkua, nimittäin lasagnea! Aiemmin sitä on tasaisin väliajoin tehty, täällä asuessa emme ole kertaakaan vielä tehnyt. Jatkossa pitää taas useammin tehdä, on se vaan niin maukasta. Illalla nautiskelimme takkatulen ääressä pipareita Aurajuustolla ja ilman, Tuc-keksejä valkohomejuuston kera ja päärynäviipaleita. Herkut huuhdettiin alas punaviinillä ja lonkerolla. Oli hyvää!



Sunnuntai meni vähän pihahommissa sekä taas metsälenkillä L&T:n kera. Mahtava keli! Vilpoisen lenkin jälkeen maistuikin glögi ja piparit. Lenkin jälkeen piti käydä ostamassa 4kpl Villeroy & Bochin New Wave -lautasia lisää, mutta autopa ei lähtenytkään käymään! Vuorokausi pienessä pakkasessa tallissa hyydyttänyt alle vuoden ikäisen akun. Epäilykset kohdistuu kyllä nyt laturin suuntaan, pitää tutkia pian kuntoon. T lähtikin tuomaan akkulaturia, saa yöksi lataukseen. Illalla siis vielä edessä pieni ajolenkki autolla akkua ladaten.

Tikru pääsi ensikosketukseen myös jään kanssa. Oli jännää! Kuvasin pienen videon, olkoon sen nimi vaikka Jäänsärkijä. Katso hauska video täältä!



-Petteri

Tuolipohdintaa

Mun kohdalla on nyt lähiaikoina ollut vähän hiljaisempaa blogin puolella. Loppurutistus opiskeluissa ja iltatyöt vievät tehokkaasti kaiken ajan viikolla, viikonloppuisin aika mennyt rauhallisissa merkeissä rentoutuen. Harjoittelua vielä ensi viikon loppuun, sen jälkeen pitäisi hieman helpottua. Pää pullollaan postausideoita, kunhan löytäisi aikaa kirjoittaa :) Aloitetaan haaveilulla.

Olohuoneesta puuttuu jotain olennaista. Olohuonepostauksessa kerroin Tikrun sohvasta, jonka paikalla postauksen kuvissa on Tikrun peti. Tälle paikalle haluamme jonkun tuolin. Haaveissa olisi joku design-tuoli, johon ei taida vielä hetkeen olla varaa ;) Seuraavassa jotain ihanuuksia, joista kelpuuttaisin minkä vaan kaunistamaan olohuonettamme.




Ludwig Mies van der Rohen suunnittelema Barcelona-tuoli on klassikko. (kuvassa mukana myös rahi) 1929 suunniteltu tuoli on nykypäivänäkin varsin edustava. Itse pidän sen yksinkertaisuudesta, yllätys yllätys ;) Valkoinen nahka ja kromi ei voi olla toimimatta tämän perheen sisustusmakuun :) Hinta vaan on aika.. noh, sanoisinko aivan liikaa meille tällä hetkellä.



Diamond-tuolin on suunnitellut Harry Bertoia vuonna 1955. Pidän tuolin muodosta, muuten en osaa sanoa mikä siinä viehättää. Valkoisella nahalla tottakai :)



Täysin eri tyyliä edustaa Ilmari Tapiovaaran Artekille suunnittelema Mademoiselle-keinu. En välttämättä meillä tätä näkisi, mutta perinteisempään rintamamiestalon sisustukseen istuisi kuin nenä päähän.



Keinutuoli-ihastukseni jatkuu Eamesin RAR-keinun muodossa. Eamesin tuoleja tuntuu nykyään näkyvän joka sisustuslehdessä ja blogissa, itse pidän eniten tästä keinutuolista.

Onko joku näistä teidän mieleenne vai onko jotain muita suosikkituoleja?

- Oona

Bose AM5 III

Muutamissa olohuonekuvissa onkin jo vilahtanut pienet sirot valkoiset kaiuttimet jalustoilla. Kyseessä on edelliseen asuntoon maaliskuussa 2010 hankittu Bose Acoustimass® 5 -stereokaiutinjärjestelmä. Aiemmin haaveilin Genelecin sarjan ostamista, huomattavasti arvokkaampi setti ja raskaampi kaikin puolin. Rungotkin valurautaa. Molempia saa myös valkoisena nykyään. Erittäin hyvän soundin lisäksi pieni ja siro koko tekee näistä myös osan sisustusta. En näkisi meidän olohuoneessa isoja mustia kaiutinkaappeja koskaan. Vastaavia kuutioita näkee erittäin paljon pienemmissä ja isommissakin ravintoloissa taustakaiuttimina Suomessa ja ulkomaillakin. Aina seinä-/kattokiinnityksellä.

Televisiomme omat kaiuttimet on hyvin surkeaa laatua ja ylimääräistä hurinaa kuulunut uudesta asti. Edullisesti ei saa laatua. Kaikkien laitteiden (Apple TV, PS3 ja TV) ääni tuleekin vahvistimen kautta Bosen kaiuttimista. Ääni ja kuva siirtyy nykypäivän mukaan digitaalisesti HDMI-johtojen kautta. En voi muuta kuin suositella tuota sarjaa! Hinnat alkaen n. 600e sarja.

Mikäli haluat jotain kotiteatterisarjaa rakentaa, tämä ei ole oikea sarja. Yritin kysyä hintaa pienemmille kuutioille takakaiuttimiksi, Bose ei suostunut niitä edes varaosina myymään vedoten siihen, että ne saa osaamattomissa käsissä rikki tuon sarjan kanssa. Melko erikoinen tapa olla myymättä tuotteita asiakkaalle. Haaveissa on tulevaisuudessa saada kellariin rakennettavaan hengailuhuoneeseen tuo pienempi tai samanlainen setti, toki niin että molemmissa kerroksissa soisi sama musa :)

Tässä vielä linkki olohuonepostaukseen, jossa parissa kuvassa näkyy nuo. Tässä taas linkki teknisiin tietoihin.

-Petteri

Lumi voi tulla!

Nyt voi lumi tulla, sillä uudet lumenluontivälineet nojailevat naarmuttomina autotallissa. Prismasta tarttui mukaan kolme Fiskarsia: kola, lumentyönnin ja lumilapio. Tuplabonuksetkin kilahti ostoksista. Kaikki tuntui mukavan kevyeltä, työntimessä ja lapiossa on komposiittivarsi, se vasta kevyt onkin. Näillä kelpaa lykkiä valkoista. Auton osaltakin vuodenaika voi vaihtua, kitkat on ollut alla jo hetken. Kangasmatot pitäisi vielä vaihtaa muovimattoihin.



Näistä talvihöpinöistä voi helposti saada sellaisen kuvan, että se olisi jotenkin mieluinen vuodenaika. Ei se ole. Kevät ja kesä vie kyllä voiton kirkkaasti, syksy on ainoa joka jää kunnon talven taakse. Voin sitten helmikuussa kirjoittaa ärräpäitä, miten saisi jo lumentulo loppua. Hulluuteen asti ollaan varauduttu sitä pihalta lykkimään..

-Petteri

(Kuvat valmistajan sivuilta)

Kevät marraskuussa

Marraskuu on yleisesti ottaen ehkä vuoden ikävin kuukausi. Harmaata, koleaa ja sateista. Niinpä siihen tarvitsee keksiä jotain piristystä, tällä kertaa tulppaanien muodossa :)



Tulppaanithan ovat kevän sesonkikukkia. Viime keväänä hurahdin niihin täysin, muutaman kuukauden ajan joka viikko perjantaiselta kauppareissulta oli pakko kotiuttaa vähintään yksi kimppu. Eilisen lehdestä bongasin Plantagenin mainoksen, kolme nippua tulppaaneja kympillä! Muutenkin siitä ajoimme ohi, pakkohan niitä oli hakea.




Toivottavasti nämä tulppaanikuvat piristävät teidän lukijoidenkin arkea yhtä paljon kuin meidän, mukavaa alkavaa viikkoa! :)



-Oona

Loppumattomat pihahommat

Nuo pihahommat ei kyllä varmasti lopu koskaan, aina kun tulee seuraava vuodenaika ja sen mukaiset pihahommat myös. Talvi on lähtökohtaisesti helppo, valkoista tavaraa vaan enemmän tai vähemmän. Välimallina loskaa ja peilijäätä. Kunnollisilla lumenluontivälineillä ja hiekoitushiekalla luulemme pärjäävämme talven yli. Tuo loputon kolaaminen menee myös hyvin kuntoilusta, auto on pakko saada pihasta kadulle vaikka olisi millainen kasa lunta yöllä satanut. Fiskarsin kola on ostoslistalla ihan lähiaikoina, lisäksi merkitön kola tulee toiseksi. Hintaa on alk. 50e noilla vehkeillä, Fiskars taitaa olla melkein 100e. Toivottavasti kestävät useamman talven.



Talventuloon valmistauduttiin taas viikonloppuna, L&T tuli pihahommiin ja loput vanhemmasta kompostipuolesta siirtyi kasvimaalle. Lehtiä siirtyi maasta myös kompostiin muhimaan. Tuntuu ettei ne lehdetkään lopu pihasta, vaikkei lehtipuita juuri olekaan. Ajoin myös pitkästä aikaa nurmikon, vai pitäisikö sanoa niityn, sen verran pitkää ruohikkoa pihasta löytyi. Melko savinen kasvimaa sai kaveriksi kasvihuoneelta tuotua kurkkujen kasvualustaa (turvetta). Toinen puoli pitäisi vielä kääntää ja levittää turvetta lisää. Melko kovatöinen tuollainen kasvimaakin vaan on, meidänkin on ihan reilun kokoinen vielä. Pari kärhöä siirsin aiemmin myös tonttiviemäröinnin uusimisen tieltä turvaan autotallin seinää vasten. Yksi isompi olisi vielä siirrettävänä ja se kesältä siirtämättä jäänyt tuija, se kun ihan suoraan edessä linjalla. Puolikas terassi odottaa myös minua ja ruuviväännintä, en todellakaan halua purkaa sitä lumen alta.



Lauantain pihahommien loppupuolella kutsuin koiraa T:n lapion kimpusta ja koira lähtikin salamannopeasti minua kohti, ohitus tapahtui yhtä nopeasti ja seuraava kuva olikin hyvin pitkästä loikasta vanhan puuaidan YLI ja kuperkeikan kautta hämmästynyt koira, mä pääsin yli! Matka jatkui sekunnin ihmettelyn jälkeen kohti määränpäätä. Naapuritontin takana kulkevalla kävelytiellä meni 3 lasta, joilla isot ilmapallot. Ei tuo lasten takia tuollaisia tekisi, mutta näköjään isot pallot näkökentässä saa sen ajattelemaan, että isoja palloja, pakko olla minun, sinne! Tämä oli oikeastaan odotettavissa, onhan tuo tontin matalin aita. Se sai sunnuntaina 30cm verkko-osan, ei varmasti mene enää yli. Kop kop. Portille pitäisi tehdä sama, ei kerrota koiralle, että se on matalampi kuin muut esteet.

-Petteri

Aterimet

Aloitimme noin vuosi sitten keräämään Hackmanin Swing-sarjan aterimia. Malli oli oikeastaan ainoa mikä miellytti molempien silmää. Muut mallit olivat jotenkin liian perinteisiä. Voihan arkikäytössä olevat aterimetkin olla kivannäköiset! 24-osainen sarja muutamalla extra ruokalusikalla ja kahvilusikalla on tähän asti riittänyt ja tarkoituksena oli pikkuhiljaa täydentää sarja 48-osaiseksi. Nyt kävikin niin, että tämä malli poistuu vuoden lopussa, joten oli lähes pakko ostaa toinen sarja kun sattumalta oli vielä puoleen hintaan poistona Iittala Outletissa.



Swing on hyvinkin moderni ja nuorekas malli. Tämän vastapainona löytyy senkin kätköistä Hackamanin Memory-sarja 48-osaisena, jonka Oona on vuosien aikana saanut kummitädiltään lahjaksi. Tuskin arvosti lahjaa kovin paljon silloin ;) Kyseinen sarjahan on klassikko, joka on hauska kattaa esimerkiksi modernin Villeroy & Boch New Wave lautasten kanssa. Memorykin näyttää olevan vuoden lopussa poistuva malli.



Swing täydentyy vielä verkkokaupasta tilattavilla pihviveitsillä (8kpl) sekä kakkulapiolla. Joten jos sinulla on Swingiä tai Memorya ja palasia puuttuu niin nyt kiireesti ostoksille!

-Petteri

(kuvat valmistajan sivuilta)

Kanto käytössä

Olohuoneen takan polttopuut siirtyvät kellarista Kannon avustuksella. Kanto on Artekin taivutettua lehtivaneria oleva lehti-/takkapuuteline. Kantoa löytyy eri väreissä ja meillähän on tietysti valkoisena :) Monessa yhteydessä olen lukenut miten tuo ei sovellu polttopuiden kantamiseen lainkaan. Itsekin alussa epäilin, että mahtaako siitä mitään tulla, liekö vain arvokas vanerikasa joka enemmänkin on koristeena ja kantamiset hoituu jollain muulla. Kantoa on kuitenkin yllättävän mukava kantaa, muotoilun ansiosta se ei hakkaa polviin lainkaan. Kovin isoa kuormaa puita ei kyytiin mahdu, joten jos puita on tarkoitus esimerkiksi ulkorakennuksesta enemmänkin sisälle kantaa, suosittelen isompaa koria tai sitten kottikärryjä :) Meidän käytössä toimii tarpeeksi hyvin kun matka on lyhyt ja kuormat pieniä. Olen myös ihan käsin tuonut pientä täydennystä jos tarve vaatii. Hyvin roskaava vaihtoehto Kanto myös on, roskat putoavat helposti reunoilta lattialle. Aika näyttää, onko meidän arkikäytössä talvella joku vähän perinteisempi kantolaite ja säilytyspaikka.



Kuvassa näkyy myös hyvin pieni fiksausta kaipaava kohta takassamme. Aiemmin tuo rako takan ja seinän välissä ei pistänyt silmään kun takka oli punatiilenvärinen, nyt valkoisena tuo rako oikein hyppii silmille. Tarkoitus olisi siistiä näkymää teettämällä tuohon kulmaan väännetyn rosterilistan ja liimaamalla se kiinni.

Arvaattekos kuka on erittäin kiinnostunut Kannossa olevista puista... niin kiinnostunut, että päivittäin pitää käydä repimissä ja syömässä saalista sieltä. Ja valvovan silmän välttäessä, on halkoja pisin olohuonetta. Ihania nuo koiramuksut :)

(tuotekuva Artek.fi)

-Petteri

Eteisen kohennusta

Vihdoinkin eteinen jonkunlaisessa esittelykelpoisessa kunnossa :) Paneelikattohan maalattiin jo ennen muuttoa valkoiseksi, pian sen jälkeen valaisimien ritilät kokivat saman kohtalon. Seinät saivat uutta tapettia, samaa kuin keittiössä. Lisää eteisen remontista täällä.



Tilana eteinen on sen mallinen, ettei sinne oikeastaan mitään huonekaluja voi laittaa. Kuitenkin halusin jonkun tason, tuolin tai jakkaran sinne, kunnes Kartellin Componibili tuli vastaan. Se on tilaan aivan täydellisen kokoinen ja muutenkin mielestäni sopii meidän tyyliin oikein hyvin. Harmi että pieni koirapoikakin (kuka täyttää tänään puoli vuotta, onnea Tikru!) piti siitä, heti uuteen huonekaluun tuttavuutta tehdessä siihen jäi pienet hampaanjäljet.. Onneksi saanut sen jälkeen olla rauhassa!





Eilen saatiin vihdoinkin myös peili paikalleen. Puolipaneelin takia se oli lähes pakko laittaa lattialle nojaamaan seinään, mutta eihän sitä sellaisenaan voinut siihen jättää. Petteri keksi laittaa hakasen peilin kummallekin puolelle, mutta Ikean peilin kehys on jotain kummallista materiaalia, johon ei hakanen jäänyt kiinni. Nyt kehykseen on liimattu puupalikat, joissa hakaset ovat kiinni. Loppu hyvin, kaikki hyvin :)





Jotain pientä eteinen ehkä vielä kaipaa, en vaan tiedä mitä. Onko jollain ideoita? :)

- Oona

Portti ja piha

Valmiista portista ei vielä kuvaa täällä olekaan, tässä siis valmis kierrätysportti valkoisena! Aiemmin se näytti tältä! Sopivaa postilaatikkoa emme ole vielä löytäneet, se on melkein pakko taipua yli 100e arvoiseen laatikkoon, ei halvemmalla tunnu sellaista sopivaa löytyvän. Hakusessa ei rimpula, sopivan kokoinen lukollinen peltilaatikko.

Viime viikonloppuna siirtyi talkoilla kukkapenkistä iso osa kasveista väliaikaiseen paikkaan autotallin viereen. Tonttiviemäröinnin tieltä pitää kaikki siirtää pois. Samalla saamme muutettua kukkapenkin lopullista sijaintia hieman ja kivetyskin muuttuu enemmän meidän näköiseksi. Nämä siis ensi kevään tai kesän ohjelmassa. Myös terassin saimme purettua puoliksi, sitten hajosikin molemmat ruuvikärjet isojen ruosteisien ruuvien vääntämisessä. Vettähän se sateli pitkin päivää, mutta urheasti saimme erittäin paljon aikaiseksi. Sen jälkeen maistuikin Oonan tekemät lihapullat sienikastikkeen kera. Tasapuoliset kiitokset talkooväelle L&T, J ja G.

Vaikkei meidän pihalla lehtipuita kovin montaa ole, on lehtiä pitkin pihaa ihan tarpeeksi. Haravaa on siis useamman kerran näytetty pihalle ja saa vielä näyttää lisääkin. Joku myrsky olisi tervetullut tipauttamaan loputkin lehdet.

Tämä viikonloppu menee sisähommien parissa, tarkoitus olisi saada eteisestä puuttuva iso peili turvallisesti nojaamaan seinää vasten. Kaikenlaista pientä keskeneräistä fiksaamista luvassa. Sekä myös molempien kummipoikien synttärijuhlat!

Tulossa olevia postauksia mm. keittiö, wc, ruokailuhuone, asuntomessujen ylivoimainen suosikkikohde, astiastoista juttua sekä eteinen uudestaan pienten muutoksien kanssa. Siinä muutamia tulossa olevia juttuja siis. Luvassa on myös yläkertaan meidän makuuhuoneeseen pientä faceliftiä!

-Petteri