Rintsikka goes Flamingo

Viikonloppuna otimme irtioton arjesta ja suuntasimme nokkamme kohti Vantaan Flamingoa. Oona oli järkännyt joululahjaksi tällaisen kivan viikonlopun. Tikrukin sai vaihtelua arkeen ja pääsi toista kertaa yökylään L&T:n luokse. Sokos Hotel Flamingo on entuudestaan hyvin tuttu, tämä taisi olla neljäs kerta ko. hotellissa. Koskaan aiemmin emme kuitenkaan ole kylpylässä vierailleet. Perillä olimme lauantaina puolenpäivän aikaan ja huoneemmekin oli jo sopivasti valmiina. Olimme varautuneet shoppailemaan neljään asti, jolloin normaalisti vasta huoneet saa tuolla. Tavarat huoneeseen ja Jumbon puolelle shoppailemaan sekä lounastamaan. Siitä suoraan huoneen kautta kohti kylpylää, jonne pääsee kätevästi kylpytakissa hotellista hissillä.



Kylpyläpakettiin kuului pääsy vesipuistoon sekä Spa&Wellness -osastolle, jonne ikäraja on 20. Vesipuiston puolella kova hälinä ja yllättäen hirveä määrä lapsia kun taas vähän vanhempien puolella melko hiljaistakin. Kuumavesialtaassa järjestyksenvalvoja kiersi ääneen puhuvien luona kehoittamassa kuiskaamaan hiljaa. Spa&Wellness -osastolta löytyi 6 erilaista saunaa, kuumavesiallas, baari sekä mineraalivesiallas, jossa vietimme paljon aikaa. Vesipuiston puolella taas perinteiset vesiliukumäet, porealtaat, isommat altaat, baari yms.

Ylivoimaisesti mukavinta oli kellua mineraalivesialtaassa selällään Oonan kuljettaessa minua pitkin allasta. Korvathan on veden alla tuollaisessa asennossa ja vedessä soikin hyvin rauhallinen musiikki, jota oli aika hauska kuunnella, keskittyä täysin siihen. En tiedä mitään muuta tapaa saada kroppa noin rennoksi. Siihen olisi helposti voinut nukahtaa.



Reilun 3h lillumisen jälkeen menimme syömään Parillaan. Amarillo olisi ollut ensimmäinen vaihtoehto, mutta eivät ota pöytävarauksia viikonloppuisin lainkaan. Kirjoitin tähän jo pitkän tarinan ruuasta ja henkilökunnastasta Parillassa. Tyydyn nyt vain toteamaan, että emme ole menossa enää syömään ko. ravintolaan, ainakaan Vantaalla.

Hotelliaamiainen toimii aina! Jälleen kerran tuli todettua, että miksei sitä voisi mennä kotipuolessakin joskus hotelliin aamiaiselle, taitaa maksaa kympin. Aamupalan, löhöilyn ja yksien housujen vaihdon kautta ajeltiin kohti Turkua ja haimmekin samalla reissulla puuttuvan perheenjäsen kotiin. Oli melko iloinen poika. Järkkäri kävi taas matkustamassa huoneeseen asti, mutta pois ei päässyt. Hotellin sivuillakaan ei ole tuosta Superior-huoneesta yhtään kuvaa, joten hotellikuvia ei tässä nyt ole :)

-Petteri

(Kuvat Flamingo Span nettisivuilta.)