Tässä myös syy, miksi täällä blogin puolella nyt alkuun voi olla vähän hiljaisempaa, ainakin sisustusjuttujen kanssa. Meidän koti on aika kauheassa kunnossa tällä hetkellä. Lattialla on mattojen sijaan paljon sanomalehtiä, fleecepeittoja, leluja, leluja, leluja, luita, leluja ja petejä. On siellä yksi iso pentuaitauskin, jossa myös edellä mainittuja lattialla. Makkarissa ei onneksi ole muuta uutta kuin yksi peti ja peitto :) Postaukset tulevatkin käsittelemään sisustusjuttujen osalta hetken aikaa jotain rajatumpaa näkymää. Ja hei, yksi pieni arvonta on tulossa varmaan jo tänään tai viimeistään viikonloppuna jos arvottavat ovat ilmestyneet postilaatikkoomme!
Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
Petteri
Ihana pikku vintiö! Sellaisia ne eläinlapset vähän on. Meidän Elsa alkaa olla aikuisiän kynnyksellä, mutta meno ei tunnu siltikään rauhoittuvan. :)
VastaaPoistaVintiö onkin sopivan kuvaava sana! Tuosta vanhemmasta kuoriutui meillä taas kuin pieni pentu :) Kai nuo rauhoittuu hieman jossain 7 vuoden kohdalla..
PoistaOnko mitään suloisempaa nähty!! Ei voi koira olla noin suloinen! Kunhan sitä rallia vähän aikaa jaksaa niin helpottaa :)
VastaaPoistahannamaria
http://hannamariav.blogspot.fi/
No ei kyllä paljon voi enää suloisempi olla, samaa mieltä :) Näin on, viikon päästä toki vielä rallia on, mutta muuten ehkä vähän tasaantunut tuo yhteiselo.
PoistaKunhan arpajaispalkintona ei ole pentua :)
VastaaPoistaHaha, se vasta hauska palkinto olisikin :) Ei sentään, vaikka postilaatikkoon mahtuisi useampikin.
PoistaMaailman suloisin pentu! Tekis mieli vähän päästä nuuhkuttamaan :)
VastaaPoistaSuloisuuden lisäksi vielä aivan hurmaava luonne <3 Sun täytyy hurauttaa tänne nuuskuttelemaan ;)
PoistaAivan suoerihana toi ensimmäinen kuva. Ihan tauluainesta :)
VastaaPoistaNappiotos kyllä, neiti oli juuri sen tarvittavan hetken paikoillaan ja Petteri sai sen ikuistettua :)
PoistaVoi RAUKKAUTTA mikä pentu!! <3 tahtoo kans :) minusta on silti mukavaa että koiralapset tuo elämää vaikka toki joskus harmittaa keräillä kaikkia revittyjä papereita lattialta ja piilotettuja sukkia. Vaikka se on vielä pientä, kun jossain perheissä isot koirat repii huonekalutkin, huh.
VastaaPoistaSiis rakkautta :)
PoistaPaperisilput on tosiaan pientä, ei noita pikkuepeleitä voi kuin rakastaa <3 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tosin riittää, pitäisi olla silmät selässäkin :)
PoistaVoi itku, mä niin haluan tuommoisen palleroisen!! Kerran kerroinkin, että meillä oli Jack Russeli, olin joku 2-3lk tyttönen kun se meille tuli. Hessun kuolemasta on nyt parisen vuotta, mutta ikävä on vieläkin kova - eli pitkän elämän reilu 16v asti. Jack Russelit on niin ihania, niissä on luonnetta - iso koira pienessä pakkauksessa, ei mikään hienosto moppirettu. ;)
VastaaPoistaNimenomaan, sen takia mekin ollaan rotuun rakastuttu :) Näiden kanssa ei tylsää tule :) Hautuuko siellä ajatus pennusta? :)
PoistaIhana ♥ Voin eläytyä osittain sillä olemme nyt valvoneet aamuöisin kun kissanpentu pitää hereillä :D Enpä olisi uskonut että eläinvauvatkin osaavat sen homman. Opettelemme myös mitä tavaroita voi jättääm innekin, esim. hupparit kaiteella on ehdoton nounou jos ei halua että hupparissa roikkuu kissa...
VastaaPoistaIhanaa <3 Meilläkin tyttö on kova järsimään kaikkea, yllättäviin paikkoihin naskalit voi iskeä.. Meillä onneksi yöt on nukuttu erittäin hyvin, mutta Tikrun kanssa saatiin kyllä valveilla oloa kokeilla. Tsemppiä sinne, ihanaa vauva-aika kuitenkin on <3
PoistaVoi sitä ihanaa pentuaikaa.. ;) Mutta juu, kyllä ne hauvavauvat on sen arvoisia, kotia ehtii sisustella sitten myöhemminkin!! <3
VastaaPoistaNäin on, ja onhan tässä kaikenlaista pientä projektia koko ajan menossa.. makkarin esittelypostauskin tekemättä :)
Poista